Suiō-ryū iai kenpō (水鷗流居合剣法) on klassinen japanilainen taistelutaitojen koulukunta ja perinne, nk. koryū bujutsu. Sen henki, tekniikat ja opetukset ovat välittyneet katkeamattomana opetuslinjana ja suullisena perintönä suoraan opettajalta oppilaalle 1500-1600 -lukujen vaihteesta lähtien.
Perinteen nykyinen pää, 15. sōke, on Katsuse Yoshimitsu Kagehiro, joka opettaa Hekiunkan-salillaan Shizuokan kaupungissa. Vuonna 2013 Katsuse-sōke perusti perinteen virallisen Suomen haaran (shibu). Turun ryhmä on osa Suomen haaraa, saaden opetuksensa suoraan sōkelta.
Suiō-ryūn ytimenä toimivat miekan vedon ja käytön taidot (iai kenpō): perustekniikoita polvi-istunnasta, realistisia soolo- ja paritekniikoita seisaaltaan sekä edistyneempiä vaihtoehtoja ja vastauksia perustason tekniikoihin.
Kattavana taistelutaitojen opetusjärjestelmänä siihen kuuluu kuitenkin myös runsaasti muuta sisältöä: pitkän sauvan käyttöä (jōhō), aseellista lähikamppailua (kogusoku ja wakizashi), taistelukenttien miekkataitoja (kenpō), pitkävartisen naginatan käyttöä sekä muuta.
Suiō-ryū ei käytä moderneja vyöarvoja, vaan perinteisiä todistuksia tunnustuksena edistymisestä. Sōke myöntää eritasoiset todistukset henkilökohtaisesti, kuten myös valtuutukset opettaa perinnettä ja edustaa sitä julkisesti.
Historia
Koulukunnan perustajaksi katsotaan perimätiedon mukaan samurai Mima Yoichizaemon Kagenobu (1577-1665), pyhäkön hoitajan poika, joka oppi nuorena Bokuden-ryūn miekkataitoja ja yamabushien harjoittamaa sauvankäyttöä. Vaikututtuaan Hayashizaki-ryūn iai-tekniikasta ja opittuaan sen perusteet Mima vannoi luovansa oman koulukuntansa.
Hän harjoitteli väsymättä, myös matkustaen ympäri Japania kehittääkseen ja testatakseen taitojaan, otellen muiden soturien kanssa ja tehden askeettisia harjoitteita pyhillä paikoilla. Lopulta hän sai eräänä yönä näyn lokeista kellumassa veden pinnalla ilman tietoista yritystä ja ymmärsi voivansa käyttää miekkaa samalla tavoin: vapaasti ja ilman pelkoa.
Valaistumisensa pohjalta Mima määritti oman tyylinsä ydintekniikat ja nimesi niiden ympärille rakennetun koulukunnan Suiō(”vesi-lokki”)-ryūksi. Myös koulukunnan perustamisen jälkeen hän jatkoi vaellusta ja taitojensa hiomista.
Perustajan poika jatkoi isänsä perinnettä ja lisäsi oppimäärään tekniikoita vahvan perustaidon luomiseksi. Myöhemmin yhdeksäs päämies sovelsi Masaki-ryūn ketjutekniikoita ketjusirpille ja loi näin oman linjansa joka on siitä lähtien periytynyt Suiō-ryūn rinnalla. Suiō-ryūn opetukset ovat välittyneet perustajalta aina nykypäivään asti, Katsuse-sōken ollessa 15. päämiehenä vastuussa opetuksesta Hekiunkanilla sekä nykyään useissa ryhmissä ympäri Japania ja mm. Yhdysvalloissa sekä useissa Euroopan maissa.
Suio-ryu Turussa 